Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2018

Lomaviikon yhteenvetoa, jäällä kävelyä ja Eikan pubia

Tanhuvaaran opisto  oli viihtyisä pieni urheiluopisto. Kuntosali oli loistava, kylpylä pieni, mutta omaan tarpeeseeni riittävä. Aamupalalla riitti syötävää. Parasta oli kuitenkin järvi ja sen jäällä käydyt kävelyt. Jatkuva reilun 15 asteen pakkanen ja narskuva hanki. Mä koen sinkkuna olevani etuoikeutettu siinä, että olen oppinut tuntemaan itseni ja opin tuntemaan jatkuvasti lisää. Yksin vietetyt tunnit ja päivät kotoa eivät tuntuneetkaan ahdistavilta vaan voimaannuttavilta. Kai minussa sitä erakkoa on aika paljon. Introverttiyttä, mikäli sanoilla halutaan hifistellä.

Tapasin pikkuserkkuni Katjan ja miehen Tomin. Kävin kylässä heidän ihanassa puutalossaan Savonlinnassa. Ihailen Katjaa ja Tomia. He toimivat yhteen kuin parhaiten toimiva orkesteri kodin rakentamisessa ja lapsista huolehtimisessa. Tai voisin jopa väittää kuin Sulkavan soudun soutujoukkue tai jäätanssipari.

Tein hiukan hommiakin seuran hyväksi. Kun Kalle vetäytyi toiminnasta, oli aluksi uhka, että jään yksin vetämään treenejä. Lupasin tehdä oppaan, manuaalin, jolla kuka tahansa seuramme harrastaja voi rakentaa treenin.  Nyt se on valmistumassa. Jätän treenien vetäjille sen tämän vkl aikana.

Pidemmät automatkat ovat voimaannuttavia nekin. Tykkään kuunnella äänikirjoja. Nyt kuuntelin Riku Talvitien kirjan Kuokkavieras, tappava formaatti, jota voin todellakin suositella. On muuten saatavilla Suplasta maksutta 😉

Perjantaina tein oman kuulatreenin. Verrattuna edellisiin kisavalmisteluihin, toistoja tuli enemmän. Kertooko se kisakunnosta, en tiedä. Mutta ihan jees pössiksellä SM-kisoihin menossa.

Kuvahaun tulos haulle ystävä meme

Jokaisella meillä on se ystävä, joka on pysynyt elämässä jo kauan. Ette ole olleet tekemisissä vuosiin juuri muuten kuin viestein ja satunnaisin kohtaamisin. Minulle yksi parhaista tällaisista ystävistä on Taru. Lukioikäisinä tiiviit ystävykset, mutta jatko-opintoihin siirtymisen jälkeen tiet erkanivat. Ollaat toki pidetty yhteyksiä, mutta satunnaisesti. Nyt meidät yhteen liitti Joutsenlyhty.  Tilasin Suomi100 joutsenlyhdyn Tarulta ja pääsin sen nyt vasta pari viikkoa sitten hakemaan. Samalla huomasimme olevamme täysin samassa elämäntilanteessa. Taru vuoden sinkkuna kauemmin.  Sovimme, että suunnitellaan teatterireissua, mutta kuinkas kävikään. Yht´äkkiä huomaamme olevamme valmistautumassa iltaan Eikan Pubissa Järvenpäässä. Ja loppuillassa Fridassa kauhistelemassa kuinka oman ikäiset lapset yökerhossa käyttäytyvä. Vitsi mitä mummoja 😀 Paitsi että -99 syntynyt tyttö tuli Eikassa meidän nuorten naisten pöytään keski-ikäisten joukosta. jouduin näyttämään paperit, että kyllä… olen vanhempi kuin sun mutsis!!

Meillä riittää Tarun kanssa sinkkuudesta jaettavaa. Iloittavaa ja surtavaa. Kaksi vahvaa naista.  Ja kyllä, jopa pohdimme juuri sinkkuuntuneille naisille parisuhteen etsimisen selviytymiskurssia, mieskandidaattien kategorioimista… Mikään ei ole niin vapauttavaa kuin puhua näistä asioista ihmisen kanssa, joka tietää mistä itse puhuu. Toimii samalla tavalla, haluaa samoja asioita, ahdistuu samoista asioista, tietää mitä tahtoo ja tietää mitä EI tahdo.

Tässä yksi aarteistani, joutsenlyhty 73/100 ❤

Omille vanhemmilleni tuli tänään 45 vuotta aviossa. Onnea! ❤

Itsenäinen hiihtolomareissu

Tai voisi tätä kai osin yksinäiseksikin sanoa. Mutta hitto vie, en jää kotiin makaamaan sitä, ettei mulla seuraa hiihtolomalle löytynyt. Eilen ajelin kohti Varkautta. Sanna-Maijan vieraaksi vetämään pienen LC training campin SKK Varkauden jäsenille. Mulla oli antoisaa, mahtava puuskutus lähti kahdeksasta naisesta, joita sain liikuttaa. Kiitos Suomen Kahvakuula kutsusta!

SKK_varkaus_ohjaa

Matka jatkui kohti Savonlinnaa ja Tanhuvaaran opistoa. Koin jonkinasteista kummastusta vastaanottovirkailijalta, kun sanoin olevani matkalla yksin. Vai kuvittelenko vain, koska ensimmäisen kerran olen sillätavoin yksin ettei minulla ole matkaseuraa. Ei edes omia lapsia mukana.

Tavallaan tylsää, mutta toisaalta antoisaa. Nyt käyn neuvottelua itseni kanssa, lähdenkö kävelemään vai juoksemaan….? Sen jälkeen uimaan. Luen, nukun ja liikun, lepään.